Paikka: Temppeliaukion kirkko, seurakuntasali, Lutherinkatu 3

Mukana: Pauliina Parhiala, Niko Humalisto, Lotta Gammelin, Elina Siukonen ja Maikki Viljanen-Pihkala

Onko lähetystyö kirkon kiusallista historiaa vai tulevaisuuden pelastusrengas? Pääseekö se koskaan eroon vallan väärinkäytön riskeistä? Maailmalla globaalit toimijat kuten YK ovat havahtuneet kirkkojen tekemän työn merkityksellisyyteen. Kun hiippakuntamme alueella elävät ihmiset haluavat edistää oikeudenmukaisuutta, vastustaa ilmastonmuutosta ja sitoutua globaaliin vastuuseen, voiko kirkon kansainvälinen työ kutsua heitä toimimaan paremman maailman puolesta? Kolme huippuasiantuntijaa Pauliina Parhiala, Niko Humalisto ja Lotta Gammelin alustavat ja Maikki Viljanen-Pihkala johdattaa Erätauko-dialogiin.

Kirkon nelivuotiskertomuksessa diakoniatyö on monelle tärkeä syy kuulua kirkkoon. Lähetystyö taas on tällä listalla alimpien syiden joukossa. Sana lähetystyö kalskahtaa monen korvaan menneen maailman meiningiltä ja länsimaiselta vallankäytöltä. Tai kenties toisinaan se on seurakunnassa vain pienen porukan kiinnostuksen kohteena. Samaan aikaan monet ihmiset ovat kiinnostuneet globaalista vastuusta, oikeudenmukaisuudesta ja maailman asioista. Ja onhan kirkkokin oikeasti maailmanlaaja, mutta puuhailemmeko Suomessa vain omissa ympyröissämme?

Tässä kanavassa pölytetään mielikuvia ja ollaan valmiita käymään keskustelua myös vaikeista aiheista. Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan laitetaan paljon resursseja kirkossa. Se on työtä, jossa ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntienkin asiat aidosti muuttuvat. Kirkkojen tekemä työ on sitä, mitä YK haluaa tehdä näkyväksi Waking the Giant -projektissa, ja mistä seurakunnat voisivat syystä olla ylpeitä. Voiko kansainvälinen työ olla jopa yksi tapa tavoittaa yhteiskunnallisesti kiinnostunutta porukkaa takaisin kirkon yhteyteen?

On tosiasia, että monet globaalin etelän kirkot ovat kasvavia kirkkoja. Niiden teologia näkyy pohjoisessa vain niukasti. Sitä saatetaan pitää paikallisena kontekstuaalisena teologiana, joka viime kädessä kuitenkin peilautuu ”oikeaan” teologiaan, joka on meidän hallussamme. Haasteista huolimatta etelän kirkkojen seurakuntaelämä näyttäytyy yhteisöllisenä ja päävastuun siitä kantavat muut kuin palkatut työntekijät. Voisiko maailmalta tulla avauksia, jotka virkistäisivät omaa kirkkoamme?

Kanavan johdattelee pappeja lähetystyön todellisuuteen useasta näkökulmasta. Iltapäivän aikana kuullaan kolme alustusta ja niiden lisäksi käydään Erätauko-dialogi. Puhumassa ovat:

Pauliina Parhiala, Suomen Lähetysseura. // Kuva: Markus Sommers 24.1.2022

Pauliina Parhiala (FM, TM) on työskennellyt useamman järjestön kansainvälisissä tehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii diakonia ja kehitys -tiimin päällikkönä Suomen Lähetysseurassa. Pauliina puhuu kirkkojen ja uskontojen roolista kehityksessä: mikä rooli uskonnoilla, uskonnollisilla johtajilla ja seurakunnilla voi olla kehityksessä?

Niko Humalisto (FT, dosentti) on tutkinut taloudellisen oikeudenmukaisuuden sekä ilmasto-oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Hän tuo terveisiä Glasgown ilmastokokouksesta ja puhuu oikeudenmukaisuudesta, vastuusta sekä siitä, millaisista asioista kirkossa kannattaisi puhua, jos haluamme turvata kaikkien elinolot globaalisti.

Lotta Gammelin (väitöskirjatutkija, TM) nostaa esiin valtaan liittyvät kysymykset. Kuka valtaa käyttää ja miten? Kytkeytyykö lähetystyö kolonialismiin ja mitkä kysymykset ovat ajankohtaisia? Millaista teologiaa maailmalle tehdään ja eletään, ja mitä siitä olisi hyvä tietää?

Elina Siukonen on Suomen Lähetysseurassa työskentelevä pedagogi ja pappi. Hän toimii globaaliasiantuntijana kysymyksissä, jotka koskevat lasten ja nuorten toimintaedellytyksiä kirkoissa. Elinalla on pitkä kokemus vapaaehtoistyön ja -yhteisöjen sekä kansainvälisen vapaaehtoistyön kehittämisestä.

Erätauko-dialogiin johdattaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pastori Maikki Viljanen-Pihkala, jolla on kokemus esimerkiksi Toivon dialogeista ja Erätauosta rippikouluissa.