Piispa Teemu Laajasalon puhe Aeternitas-kappelin vihkimisessä Näsinmäen hautausmaalla 22.4.2024 klo 12

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

    ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen.”

    Tuomas sanoi hänelle: ”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?” Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.”

Joh. 14:1–7

Hyvät juhlavieraat, rakkaat kristityt, ärade festpublik, kära vänner,

tämä on juhlapäivä. Olemme koolla täällä Näsinmäen hautausmaan peruskorjatussa päärakennuksessa ja sen Aeternitas-kappelissa. Uuden kirkkotilan vihkiminen on merkittävä hetki. Uusi kappeli tarkoittaa, että ihmisten uskolle, toivolle ja rakkaudelle on haluttu tehdä lisää tilaa. Monet kyyneleet tulevat putoamaan tämän kappelin lattialle ja monet rukoukset tarttumaan näihin seiniin. Surulle pitää olla sijaa ja toivolle tilaa.

Kappeli on nimetty kauniisti: Aeternitas-kappeli. Kuten esittelysivuillanne kerrotaan Aeternitas on latinaa ja tarkoittaa ikuisuutta. Ikuisuus tuntuu ihmisen elämän mittakaavassa mielettömältä. Mutta eikö ole ihmeellistä, että juuri tämä ikuisuuskappeli saa ikuisuuden lisäksi meidät ajattelemaan myös rajallisuutta – sitä, kuinka paljon meillä on aikaa.

Kuinka paljon meillä on aikaa? Tuo kysymys voi kuulua eri-ikäisten suusta ja kovin erilaisissa tilanteissa.

Pieni lapsi huudahtaa äidilleen leikkipuistossa iloisen leikin keskeltä ”kuinka paljon meillä on aikaa?” Vastarakastuneet laskevat ennen pitkän matkan aiheuttamaa erossaoloa, kuinka paljon meillä on aikaa. De som på gamla da’r förälskar sig reflekterar över sin framtid genom att fråga: hur lång tid kommer vi att ha tillsammans. Far- och morföräldrar som ser på sina nyfödda barnbarn tanker: hur lång tid kommer vi att ha tillsammans. Elämässään epäonnistunut pohtii virheiden korjattavuutta ja miettii, kuinka paljon meillä on aikaa.

Kysymys ”Kuinka paljon meillä on aikaa” laittaa mittasuhteen ihmiselle. Se piirtää rajoja ja muistuttaa, että rajat tulevat vastaan. Aika kuluu ja aika lakkaa.

Kirkkaimmillaan kysymys kuuluu, kun lääkäri antaa vakavan taudinmäärityksen ja siihen vastataan kysymällä ”kuinka paljon on aikaa?” Onko päiviä, viikkoja vai kuukausia? Tiedämme, että ihmisen elämä kestää Suomessa noin 30 000 päivää. Mutta taudinmäärityksen hetkellä tulemme siitä eri tavalla tietoiseksi.

Vi är intresserade av tid. Vi planerar och reflektera, vi gör beräkningar och vi är oroliga. Vi är samtidigt medvetna om dödens verklighet och att vi egentligen inte behöver tänka så mycket på den.

Kuulimme äsken Jeesuksen sanat: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.” Älköön sydämenne olko levoton. Kun ahdistumme ajan juoksua ja pelkäämme sen loppua, rohkaisee Kristus meitä luopumaan levottomuudestamme. Iankaikkinen Jumala tietää, että aikaa on ikuisesti.

Lupaus iankaikkisuudesta, ikuisuudesta, laittaa tämän maailman minuutit ja päivät, kuukaudet ja vuodet aivan uuteen mittasuhteeseen. Meillä on kaikki aika. Lupaus kristityn lopullisesta kuolemattomuudesta lahjoittaa lasit, joilla horisontti on samanaikaisesti lähellä ja loputon. Ikuisen valon lupaus alkaa valaista jo tätä päivää. Elämän viimeisenäkin päivänä kristityn elämä on vasta alussa.

Lupauksen myötä kristityllä on iankaikkisen näköalan loputtomat mahdollisuudet jo tässä elämässä. Suuren surun särkemälle sanotaan: kaikki ei ole tässä. Valtavia virheitä tehneelle luvataan: voit aloittaa alusta. Muiden odotukset pettäneelle painotetaan: kaikki on anteeksi annettu. Koko maailman edessä kasvonsa menettäneelle kerrotaan: sinä kelpaat.

Tässä kappelissa lupaus ikuisuudesta tulee julistaa jokaiselle, joka levottomana kysyy, paljonko on aikaa. Tässä kappelissa lupaus ikuisuudesta tulee julistaa jokaiselle, joka katsoo kaivaten rakkaimpiaan ja ajattelee, että aika on jo loppunut. Tässä kappelissa lupaus ikuisuudesta tulee julistaa jokaiselle, joka epäilee elinpäiviänsä ja murehtii, vieläkö on aikaa.

Julistettakoon tässä ikuisuuskappelissa, että kristityllä on turva ja kaikki aika – ja se aika on kerran Jumalan taivaassa täydellistä; aikaa ilman sydämen levottomuutta, aikaa ilman kyyneliä, aikaa ilman surua, aikaa ilman kärsimystä ja aikaa ilman kuolemaa. Ja julistettakoon tässä ikuisuuskappelissa, että Kristuksen maailman tulemisen vuoksi, Hänen perustamansa kirkkonsa työn tähden, lupauksia täynnä oleva ikuisuus alkaa Jumalaan turvaavalle jo tässä ajassa, jo tässä kappelissa.

Jumala siunatkoon työtänne! Må Gud välsigna er gärning.