Piispa Teemu Laajasalon saarna Helsingin Raamattukoulun ja Töölön seurakunnan Elojuhlien messussa Meilahden kirkossa 10.8.2025 klo 12.00
Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät.
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.
Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’
Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’”
Matt. 7:15–23
Rakkaat Helsingin Raamattukoulun ystävät, Hyvä Elojuhlien juhlaväki, Rakkaat Töölön seurakuntalaiset,
onpa mukavaa olla täällä teidän kanssanne, kauniissa Meilahden kirkossa, hyvän väen kanssa ja parhaalla sanoman äärellä. Iloista Elojuhlaa teille kaikille!
***
Hyvät ystävät, oletteko huomanneet, että kun nykyään otamme itsestämme kuvia, niitä otetaan monia, joskus kymmeniä. Ei siksi, että haluaisimme samasta kaveriporukasta tai yhdestä ja samasta tilanteesta kymmeniä kuvia, vaan siksi, että voisimme valita niistä kymmenistä juuri sen yhden, missä näytämme mahdollisimman hyvältä. Valitsemme parhaan valon, muokkaamme kontrastia, lisäämme hymyä ja käytämme filttereitä.
Yksi ystäväni sanoi kerran, että hän ottaa itsestään aina monta kuvaa, ja sitten valitsee sen, jossa näyttää vähiten itseltään. Haluamme näyttää mahdollisimman hyvältä, jopa itsellemme.
Tämä ei ole vain nykyajan some-ilmiö. Jo ennen älypuhelimia ihmisillä oli tarve siloitella ulkokuortaan. Siksi meillä on vanhoja sanontoja: ”Moni kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä” ja ”Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää”.
Eikö jokainen meistä tiedä, miltä tuntuu, kun jokin, mikä ensin näytti täydelliseltä, ei kestäkään lähempää tarkastelua. Ensirakkaus, joka särkee sydämen. Unelmatyö, joka muuttuu uuvuttavaksi. Ystävä, jonka luotettavuus pettää juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee. Ravintola-annos, joka kuvassa on taideteos, mutta pöytään tullessa haalea pettymys. Unelmatalo, josta paljastuu jättimäinen homevaurio vähitellen.
Nämä ristiriidat ovat meille tuttuja. Ja juuri tähän ihmisen kokemukseen Jeesus tarttuu, kun Hän sanoo:
”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia.”
***
Susi lampaan vaatteissa on vaarallinen juuri siksi, ettei se näytä sudelta. Se näyttää turvalliselta, jopa ystävälliseltä. Ja siksi se pääsee lähelle. Petos ei aina tule ulkoa. Se voi kasvaa yhteisön sisällä – ja joskus omassa sydämessä. Se voi olla lähin ihmissuhde, joka muuttuu hyväksikäytöksi. Tai aate, joka alkaa hyvänä mutta kääntyy ihmisiä vastaan.
Susi voittaa luottamuksen ennen kuin hyökkää. Uskonnollisissa piireissä se tarkoittaa sitä, että meille puhutaan tärkeistä asioista ja vasta vähitellen huomaamme ihmeelliset, ahdistavat tai liian jyrkät painotukset. Ihmissuhteissa vastaavasti näin käy, kun ystävä käyttää hyväksi sitä, että olemme uskoneet hänelle syvimmät salaisuutemme. Kanava on ensin ollut auki ja olemme jakaneet huoliamme ja keventäneet kuormaamme, mutta sitten kaikkea tätä käytetäänkin meitä vastaan. Silloin koemme suden lampaan vaatteissa.
Suden vaatteet voivat olla kauniita sanoja. Lupauksia, jotka kuulostavat täydellisiltä: “Tämä sijoitus on täysin riskitön.” “Tämä ihmissuhde on elämän suurin onni.” Mutta myöhemmin huomaamme, että ne olivat vain kiiltävä pakkaus tyhjälle sisällölle.
Raamattu käyttää susien ja lampaiden kuvaa monessa kohdassa. Jo profeetta Hesekiel varoittaa vääristä paimenista, jotka repivät laumaa sen sijaan, että hoitaisivat sitä (Hes. 22:27; 34:2–10). Jeesus itse sanoo lähettävänsä opetuslapset kuin lampaat susien keskelle (Matt. 10:16; Luuk. 10:3) ja kertoo palkkapaimenesta, joka hylkää lauman suden tullessa (Joh. 10:12). Paavali varoittaa Efesoksen vanhimpia ”raatelevista susista”, jotka tulevat seurakuntaan heidän lähtönsä jälkeen (Ap. t. 20:29–30).
Olisiko ystävät myös niin, että joskus naamio ei ole toisella, vaan meillä itsellämme. On helpompi nähdä susi toisessa kuin itsessä. Mutta jos olemme rehellisiä, tunnustamme: joskus juuri me itse olemme niitä, jotka esiintyvät väärissä vaatteissa.
***
Suden tunnistaminen ei ole aina helppoa. Mutta Jeesus ei jätä meitä arvailujen varaan. Hän antaa käytännöllisen ohjeen: älä katso vain ulkokuorta, vaan odota ja katso, mitä hedelmää elämä kantaa.
Puiden ja hedelmien vertaus kulkee sekin läpi koko Raamatun. Psalmi 1 kuvaa vanhurskasta ihmistä kuin vesien äärelle istutettua puuta, joka kantaa hedelmää ajallaan (Ps. 1:3). Profeetat puhuvat hedelmistä sydämen todellisen tilan merkkinä (Jes. 5:1–7; Jer. 17:7–8; Hoos. 14:9), ja Jeesus sanoo, että puu tunnistetaan hedelmistään (Matt. 7:15–20; Luuk. 6:43–45). Paavali kutsuu näitä Hengen hedelmiksi: rakkaudeksi, iloksi, rauhaksi ja muiksi, jotka kasvavat vain yhteydessä Kristukseen (Gal. 5:22–23). Puu tunnistetaan aina hedelmistään – ja hedelmä paljastaa, millainen on juuri.
Puu voi näyttää rehevältä, mutta todellisuus paljastuu vasta, kun maistat hedelmää. Lehdet voivat pettää, mutta hedelmä ei valehtele.
***
Tämän päivän evankeliumin voi lukea helposti väärin. Jeesus ei puhu hedelmistä niin, että Hän vaatisi meiltä hyviä tekoja. Hedelmät eivät pelasta – mutta paljastavat. Luterilaisuudessa tämä on tärkeää: pelastus ei riipu teoista, mutta teot kertovat, missä sydän lepää. Aito yhteys Kristukseen synnyttää hyvää hedelmää.
Hyvä puu kantaa hyvää hedelmää luonnostaan. Kukaan ei sido tekopäärynöitä omenapuuhun ja kutsu sitä päärynäpuuksi. Samoin aito rakkaus ja rehellisyys eivät ole päälleliimattuja, vaan kasvavat sisimmästä.
Hedelmä näkyy arjessa. Ei vain juhlapuheissa tai sosiaalisen median julkaisuissa, vaan siinä, miten kohtelemme ihmisiä, kun kukaan ei näe. Tai, kun kukaan ei kiitä. Se voi olla hiljainen naapuri, joka kantaa kauppakassisi portaiden ylös. Tai ystävä, joka ilmestyy paikalle ilman pyyntöä, kun olet surun keskellä.
Jeesus sanoo päivän evankeliumissa väkevästi elämämme hyvistä hedelmistä: ”Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.” Mieleen nousevat helposti omat arkiset epäonnistumiset ja tekemättä jättämiset. Vanhempi, joka ärähtää lapselleen kiireen keskellä liian kovaa. Lapsenlapsi, joka ei jaksa vastata puhelimeen, kun pitkistä puheluista pitävä isovanhempi soittaa sunnuntaina. Iltauutisten katsoja, joka sammuttaa television ja sulkee silmät, kun muiden kärsimys ahdistaa.
***
On totta, että susia voi olla lampaiden joukossa. On totta, että vääriä profeettoja voi olla meidän keskellämme. Mutta yhtä varmasti on totta tämä: Jumala on keskellämme.
Kun me emme kasvata hyvää hedelmää, Hän kasvattaa sitä kauttamme. Kun me olemme toinen toisillemme vain susia, Hän näkee meissä vieraan vanhurskauden lahjalampaita.
Usko yksin vanhurskauttaa, mutta se ei koskaan jää yksin: Kristus synnyttää omissaan hedelmän, joka ei ole päälleliimattu, vaan kasvanut syvästä yhteydestä Häneen. Siksi susi ei lopulta peitä itseään, eikä hedelmä voi valehdella. Risti paljastaa valheen ja vahvistaa totuuden – ja sen varjossa Hyvä Paimen pitää meidät omanaan.
***
Jumala keskellämme on Paimenista paras, Suojelijoista suurin, Varjelijoista voimakkain. Jeesus Kristus, Hyvä Paimen, tuntee omansa nimeltä, ja yksikään susi ei ohita Hänen katsettaan. Yksikään vaarallinen voima ei ole niin salakavalasti piilossa, etteikö Hän sitä näkisi.
Hänen äänensä johdattaa meitä. Hänen kätensä pitää meitä kiinni. Hänen läsnäolonsa antaa turvan myrskyn ja epävarmuuden keskellä.
Siksi voimme kulkea luottavaisina – ei siksi, etteivätkö sudet yrittäisi tulla lähelle, vaan siksi, että Hyvä Paimen kulkee kanssamme. Hän ei ole kaukana. Hän ei ole etäällä. Hän on keskellämme tänä juhlapäivänä ja kaikkina tulevina päivinä.
Aamen.